Odotan tällä hetkellä tulevan ”Pirtun tie, Rutt 96” kirjan julkistamista ja sen valmistumista kustantajan Books on Demand GmbH oikoluvun takaa. Vielä täytyy saada kirjan kansi kuntoon, mutta senkin taustakuva on jo tehty ja perussommitelma tehty. Nyt ei auta kun odottaa, jotta saa valmiin kirjan ensimmäistä kertaa omiin kätösiin. Olo on tällä hetkellä, kuin pikkupoikana ennen joulua.
Mutta millainen tie tuli kuljettua #pirtuntie kirjan kirjoittamisen kanssa ja mikä sai minut oikein tarttumaan tähän haasteeseen. Avaan taustoja vähän samalla lailla, kun itse autan konsulttina eri yrityksiä business puolella eli kaavan ”Fiilis x Tekniikka + Yhteistyö” -ajattelun kautta. Katsotaan, mitä saadaan auki nyt näin jälkikäteen projektista:
- Fiilis
Olin aikaisemmin kirjottajana kirjoitellut säädöllisesti eri blogeja useisiin kanaviin ja suurin tähän mennessä tehty kirjallinen työ on ollut ”Verkkokaupan käsikirja 2019”, Books on Demand GmbH 2019. Siitä tulikin yksi eniten luettuja verkkokaupan opuksista Suomessa. Kaikki aikaisempi kirjoittaminen liittyi jollakin lailla omaan businekseen tai omaan työhöni. Kun ajatus #pirtuntie romaanista syntyi, tiesin heti, että nyt lähdetään täysin vieraille vesille oman kirjoittamisen kanssa. Halusin oikeasti kirjoittaa täysipitkän romaanin, joten materiaalia ja ajatuksia piti olla mieluummin liikaa, kuin liian vähän. Puntaroin pitkään, millä tyylisuunnalla lähtisin liikkeelle, sillä en halunnut tehdä aiheesta tietokirjaa ja business-kirjan tyylistä tekstiä, vaan sellaista, joka nappaa lukijan täysin mukaansa. Halusin kuitenkin peilata osittain oikeisiin tapahtumiin ja myös sukumme legendoihin, jotka olivat jääneet elämään aina 1930- luvulta lähtien. Tyylisuunnaksi valikoitui siten autofiktio-kirjoitus, jossa olisi aineksia romaanista, dekkarista ja merten lokikirjoituksen taltiointia. Olin keräännyt paljon aineistoa aina 1970-luvulta lähtien ja nyt tarvittiin oma fiilis / inspiraatio täysin mukaan, ennen kuin kirjoittaminen voisi alkaa. Viimeinen niitti oli vierailu Tammisaaren museon näyttely ”Kiellettyä viinaa 2018”, jolloin päätin, että #pirtuntie tarina pitää kirjoittaa auki. Myös oma elämäntilanne johtuen cv19 haasteista antoi mahdollisuuden irtautua normaalista arkielämästä ja uppoutua täysillä 1930-luvun historiaan ja sen tapahtumiin sekä viettää kirjailijan elämää. Kesken normaalin työn tai ison projektin ollessa päällä, se ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Oli siis aika ryhtyä yhteen isoimpaan haasteeseen oman kirjoittamisen aikana silloin syksyllä 2020.
Muistan vieläkin hyvin, kun vanha äidinkielen opettajani Aarno Nietosvaara totesi PHYK ylioppilasjuhlissa 1981: ”Voi kun harmi, kun Kari ei sitten oppinut kumpaakaan kieltä”. Opettaja Nito tunsi perhetaustani hyvin ja tiesi minun tulevan alun perin ruotsinkielisestä perheestä. Se vaikutti minun suomen äidinkieleen ja etenkin kirjoittamiseen, että laitoin usein verbin väärään paikkaan ruotsinkieliopin mukaan, vaikka puhuin tai kirjoitin suomenkielistä tekstiä. Kun tähän laitetaan mukaan osittainen lukihäiriö ja ikänäön tuomat haasteet, oli tekniikan taitaminen ja tekstin tuottaminen ennen täysipitkän romaanin tekemisessä todella huonot. Mutta luotin valittuun autofiktio-teemaan, joten mukaan piti saada oikeita tunteita mukaan oikeasta elämästä. Nämä olivat pelkoa merta kohtaan, epäonnistuminen ja voiton tunnetta, kaipuutta rakkauteen, kaupan tekemisen iloa sekä aitoa kiinnostusta Suomen historian tapahtumia kohtaan. 1930-luku on hyvin mielenkiitoinen ajanjakso Suomen historiassa ja halusin kertoa myös muusta kuin pirtun salakuljetuksesta. Halusin kirjottaa kirjan, niin kuin eläisimme kevättä 1930 ilman, että tiesimme, mitä 1930-luvun loppu tuo tullessaan. Halusin kertoa neljästä kielletystä tabusta, jotka olivat pirtu, luokkayhteiskunta 1930-luvun Suomessa, Suomen ja Saksan välisestä yhteistyöstä sukellusveneiden kehityksen kanssa ja kielletystä rakkaudesta. Jos saisin riittävästi tunnetta ja historiaa mukaan, saisimme kyllä kustantajan kanssa leivottua omasta raakatekstistä ihan käyttökelpoista luettavaa. Tiesin myös entuudestaan, että voisin luottaa bod.fi kustannuspalvelun ammattitaitoon, jotta kirjan suosio ei jäisi kiinni tekstin tai helppolukuisuuden takia. Mutta sitä ensi piti saada kirjan käsikirjoitus tehtyä ja vielä dekkarin muotoon. Dekkarin kirjoittamisesta ei ollut muuta käryä kuin sadat luetut lukuisat dekkarit, mutta apuun saatiin entinen koriskaverini MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä (HNMKY). Hän pistikin minut kovaan kouluun. Jaken mukaan hyvä dekkari esittelee ensin hahmot, sen jälkeen juonessa käsitellään hahmojen ongelmia ja loppukirjan teksti sitten selvittää vyyhtiä auki. Myös tämän tekniikan kautta syntyi lopuksi satojen ”posti it” lappujen siivittämä ja kolmen ison taulun avulla #pirtuntie ensimmäinen 1.0 versio. Silloin elettiin tammikuun loppua 2021. Lopullinen versio, joka melkein vuotta myöhemmin lähti lokakuussa kustantajalle, oli versio 14.0. Iso kiitos myös tässä blogissa Jakelle avusta etenkin kirjan juonen käänteiden kanssa.
Kun aloitin kirjoittamisen, minulla ei ollut mitään hahmotelmaa, kauanko kirjottaminen kestää ja miten aion elää/rahoittaa tuon jakson. Lähdin ensiksi kokeilemaan, löytyykö jostakin apurahaa ja kaikkiaan apurahahakemuksia lähtikin 28 kpl. Tällä kertaa lotto ei vetänyt ja sain noin puoleen ”njet” vastauksen. Loput eivät osanneet kirjottaa paluuviestiin Wikholm tai Billnäs. Seuraavaksi hyökkäsin sitten ”oikeiden” kustantajien kimppuun ja niitä löytyi Suomesta peräti 48 kpl. Lotto-onni ei ollut myötä myöskään tässä vedossa ja moni olisi jo luovuttanut kirjoittamisen kesken tai polttanut 200 sivuisen käsikirjoituksen tässä kohdin. Olen tottunut verkostoituja business-elämän puolella ja olin tottunut olemaan yhteydessä suoraan eri firmojen ylimpään johtoon. Olin myös tottunut pyytämään apua joltakin, joka toimi samalla alalla ja olisi voinut suositella kirjan käsikirjoitusta. Taas noin puolet kustantajista vastasivat jollakin tapaa ja yleisin vastaus oli ”ei sovi meidän genreen” tai ”vain 1/1000 käsikirjoituksesta pääsee läpi”. Eniten minuna ihmetytti ylimielisyys ja se, että tässä lajissa ei tunnettu kaveruutta. Jos joku kysyi minulta aikoinaan apua autoasioista, autoin tuhansia ihmistä, oli sitten kysymys yksityis- tai yritysasiakkaasta 30-vuoden aikana. Kirjatalojen norsunluutornit olivat kuitenkin aivan liian isoja pienelle esikoiskirjailija Karille.
Mutta tässä yhteistyössä kaikki tuo ei haitannut, sillä minulla oli takataskussa koko ajan hieno kortti nimeltä ”Books on Demand GmbH”, joka kustansi minun ensimmäisen #vkk2019 kirjan. Tiesin, että saan varmasti hyvää apua ja silti ammattimaista toimitusta, mitä #pirtuntie dekkari varmasti kaipaa. Olisin varmasti jättänyt leikin kesken kymmenien keskusteluiden isojen yhtiöiden kanssa, ellei minulla olisi ollut tuota bod.fi korttia käytössä. Ja loppujen lopuksi kun #pirtuntie kirja saadaan aikanaan ulos, menee se jakeluun ihan samoihin kanaviin, kuin joku Tammen tai WSOY tekemä painos. Bod.fi on lisäksi Euroopan suurin omakustanneyhtiö, jonka lonkerot ulottuvat käytännössä koko Eurooppaan. Jo #vkk2019 kirja osoitti bod.fi voiman, koska sitä myyntiin paitsi Skandinavian maissa, niin myös UK:ssa ja Espanjassa; ja vielä suomenkielisenä. Ja unohtamatta vielä #vk2019 ilmestyi myös google, amazon, apple ja nexstoryn valkoimissa. E–kirja tulevasta #pirtuntie kirjasta syntyisi vielä automaattisesti kovakantisen lisäksi ja oma ansaintamahdollisuus tulisi jälleen olemaan erittäin kohtuullinen kummastakin painoksesta. Myös ruotsinkielinen versio on aikanaan tosi helposti tehtävissä.
Ainoa vastoinkäyminen tuli äänikirjan teossa, koska osoittautui, että Suomen koko äänikirjan tuotanto on kahden toimijan käsissä. He taas eivät tuota omakustannekirjoja. Eli jos tänään haluan tuottaa tuosta #pirtuntie kirjasta äänikirjaversion, se ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista. Se on tietysti harmi, koska minulla oli valmis lukija eli Kaj Kunnas valmiina ryhtymään lukemaan tekstiä läpi. Toisaalta äänikirjat syövät merkittävästi kirjailijan tuloja, koska äänikirjan kuuntelusta kirjailija saa ainoastaan promillen tuotosta ja moni ostaja valitsee helpon digitaalisen äänikirjan kovakantisen kirjan sijaan. Toisaalta tämän kirja tarkoitus ei ole koskaan ollut suunnitelmat kirjailijan vanhan jahdin vaihtamisesta uuteen kirjatuotoilla, vaan ilon tuottaminen lukijalle 1930 nostalgian henkeen. Ja lopuksi vain kirjan tarina ratkaisee.
Kirjan tarinaa voi seurata instagram-tilin puolella tilillä #pirtuntie, jossa tulee pari kertaa viikossa kirjan eri luvuista pieni katkelma aina siihen liittyvän oikean kuvan kanssa. Myös samasta kanavasta selviää tarkempi aikataulu mm. #pirtuntie julkkareista.
Lopuksi teaserinä kirjan prologi, jolla voit itse päättää, uskallatko itse lähteä mukaan ”Pirtun tie, Rutt 96” reitille:
”Miksi samperissa te muutitte takaisin tänne Raaseporiin? Etkö ole jo tajunnut, että meidän suku teki kovan työn, että päästiin täältä pois? Meidän perhe ei ikinä ole eikä siitä ikinä tule ”bättre folkea”. On lisäksi paljon asioita, mistä ei saa vieläkään puhua”.
Björnrams Gård, Billnäs 2003
Pirtun tie, Rutt 96
romaani, kirjoittanut
Kari Wikholm 2021
Omistettu Sigfrid Wickholmin muistolle
Tiedostelut:
Kari Wikholm
kari.wikholm@wpsm.fi
0400884253
http://www.bod.fi
Wiki*s People Sales Management 
Viimeisimmät kommentit