#wpsm mittaroi: Suuri Kauppakeskus vertailu, Synergia-Indeksi 2019: Ovatko kauppakeskukset siirtyneet jo 2020 luvulle? Miten kaupat pärjäävät muuttuvan digimurroksen aikana Synergia-Indeksi mittaroinnissa?

Toimin liikkeenjohdon konsulttina ja autan eri kauppiaita löytämään parempia liiketoiminnan ratkaisuja etenkin digimurroksen aikana huomioiden ostajan muuttavan ostokäyttäytymisen. Osallistuin ”Pelastakaa Redi” kilpailuun joulukuussa, jossa haasteiden parissa taisteleva Kauppakeskus haki myös ulkopuolista apua ja boxin ulkopuolta tarkastelua. Teen paljon töitä eri verkkokaupan kehittämisen kanssa ja minulta oli pyydetty pitkään hyvää työkalua, millä tarkastella tätä uutta digitalisaation synnyttävää synergia haastetta. Tuo Redin haaste oli riittävän iso, josta sain kipinän kehittää kaupan avuksi Synergia-Indeksi mittaustavan.

Omassa konsulttityössäni lähestyn asiakasta aina avaamalla casen #wpsm kolmiometodin kautta. Siinä tarkastelen liiketoimintaa kolmelta eri kantilta, jossa mitataan fiilistä ihmisten tekemisien kautta, tekniikkaa yrityksen eri prosessien kautta ja yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Tästä saadaan yleensä aika nopea analyysi, ovatko haasteet hr:n ja/tai prosessien johtamisen puolella. Ja mitä enemmän ollaan tekemisissä digitaalisten kanavien kanssa, tarvitaan väkisin yhteistyötä kiihdyttämään konversiota.

Case Redi herätti tekemään tuosta kolmioajattelusta erillisen mittaroinnin, jossa noiden kolmen pääkohdan alle tuotiin erillisiä alakohtia, jotka mittaavat yrityksen sen hetkistä toimintaa. Toimin pitkään autokaupan sektorilla, missä mittaisimme kivijalkakaupan palveluprosessia erilaisten ”mystery shopping” tutkimusten valossa ja koin sen erittäin hyödylliseksi ollessani operatiivisessa vastuussa jostakin vähittäiskaupan pisteestä. Noissa mittauksissa piti muistaa löytää ne avainkohdat, mistä jatkaa kehittämistä ja ei saanut myöskään koskaan tuijottaa vain omaa tulosta. Parhaiten silmät aukesivat, kun itseäni alkoi ottamaan riittävästi päähän, miksi olemme huonoimpia esim. tervehtimisessä kuin muut.

Redin haasteita miettiessä päätin luoda uuden ”digi mystery shopping” mittauksen josta syntyi #SynergiaIndeksi. Elementteinä olivat edelleen tuon #wpsm metodin pääkohdat, mutta hieman eri muodoissa:

• Fiiliis osio mittaa Kauppakeskuksen life styleä, palvelukulttuuria ja mainetta somessa.
• Tekniikka mittaa Kauppakeskuksen konversiota, kohdentamista ja maksutapoja
• Yhteistyö mittaa Kauppakeskuksien yksinoikeuksia myydä jotakin tuotetta, logistiikkaa ja 24/7 palvelua

Mittarista tuli enemmän kuin mielenkiitoinen, sillä se pisti ensi kerran kauppiaat rinnakkain, jossa ei verrattu vain yhtä kulmaa liiketoiminnan harjoittamiseen, vaan yhdistettiin kaikki business-vektorit yksinkertaiseen muotoon. Ja kuten kivijalan ”mystery shopping” kartoituksissa, suurin hyöty syntyy vertailemalla omaa tulosta muiden vastaaviin tuloksiin. Lisäksi tuloksista syntyy indeksi, jotka on jaoteltu Kulta, Hopea ja Pronssi statuksiin

Ja koska ”Pelastakaa Redi” projekti on edelleen päällä, halusin verrata Redin toimintaa muihin Kauppakeskuksiin. Mukaan pääsi pääkaupunkiseudulta Redi, Kaari ja Iso Omena sekä Turusta Mylly sekä Tampereelta Koskikeskus. Merkille pantavaa on huomata, että Kauppakeskukset ovat kehittyneet kovasti viime aikoina, mutta eivät yllä silti #wpsm Synergia-Indeksi mittauksissa Suomen parhaiten verkkokauppojen kuten Bypias ja Varustelekan Kultaisen statuksen tasolle. Muutama sai jopa vain pronssi statuksen ja syyt johtuivat aukioloajoista, somen hyödyntämisestä, huonosta GA-luvusta sekä logistiikan hyödyntämisestä kuten esim. kotitoimitus. Parhaiten vertailussa pärjäsi Iso Omena ja viimeiseksi jäi vasta juuri avattu Redi.

Yksi vuoden 2019 isoista trendeistä on maksutapojen uudistuminen/monimuotoisuus ja todella monella olivat maksutavat jääneet 1900 luvulle. Parhaimmat verkkokauppiaat Suomessa hallitsevat yli 15 maksukanavan ostomahdollisuudet kuin kauppakeskuksien paras vertailussa pelasi peruskorteilla ja lahjasekillä. Yhdellä oli ostamisen apuna appi. Sosiaalisen median tarkastelun kautta Kauppakeskukset luottavat liikaa brändien vetovoimaan ja oman kauppapaikan näkyminen somen seuraajien määrässä olivat kovin vaatimattomia. Muutama oli kuitenkin ilahduttavasti yhdistänyt nettisivun/verkkokaupan ja somen. Itse enteilen tästä seuraavaa isoa trendiä, vielä kun saisi sivuille mukaan elävää kuvaa youtube-kanavien myötä.

Sosiaalinen media oli muutenkin erittäin paljon jäljessä varsinaisia verkkokauppoja. Iso Omenan ja Koskikeskuksen facebook oli ainoat vertailun kaupat, joissa oli merkittävästi kävijöitä. Kaikkien Instagramin luvut peittoaa keskiverto verkkokauppias helposti ja käytännössä twitter ja youtube kanavat olivat heikoilla kantimilla, jos toimivat ollenkaan. Kaikki tämä kertoo Kauppakeskuksista sen, että katse on arjessa tiukasti kivijalassa ja viitoituksen tekemisessä kiinteistössä, kun samaan aikaan on ostajan katse netissä ja digitaalisessa ostokäyttäytymisessä. Google Analytihcsin suositusluku GA oli suurimalla osalla keskitasoa ja Redin kohdalla ongelmat paistavat suoraan juuri tuosta luvusta eli suosituksia ei tule riittävästi ja maine on edelleen huono.

Kauppakeskuksien yksi mahdollisuus erottautua olisi hankkia sellaisia kauppiaita keskuksiin, jolla olisi yksinmyyntioikeus johonkin tuotteeseen. Alko on tietysti varma valinta asiakasvirran saantiin, mutta jokin muu kulma pitäisi pystyä löytämään. Uskon että kauppakeskukset jatkossa tulevat olemaan ihmisten olohuoneita, jossa yhdistyy kahvila/kirjasto/kierrätys/kauppa/auton lautaus/valikoma. Myös erityyppiset kotitoimitus- tai hakupalvelupaikat saattavat olla kauppakeskuksien uusia funktioita. 24/7 palvelut ovat kovin monella vaatimattomia ja ei ole mahdollista enää 2020 luvulla avata Kauppakeskusta klo 10. Kauppalaki mahdollistaa jo nyt huomattavan pidemmät aukioloajat, mihin oli tässä vertailussa haasteeseen vastannut ainoastaan Kaari. Myöskään ”live person 24/7 chat” palvelu ei ollut kaikilla toiminnassa.

Tämä oli #wpsm konsulttitoimiston tekemä vuoden 2019 kaupan Synergia-Indeksi mittaus ja seuraava mittarointi ilmestyy helmikuussa. Kohteena on silloin haastajat eli itse verkkokauppiaat. Ohessa siis ensimmäinen #wpsm Synergia-Indeksi mittarointi Kauppakeskukset, toivottavasti saamme seuraavaan vertailuun ensimmäiset Kulta statuksella olevat kauppiaat mukaan, olkaapa hyvä, t. Wiki #wpsm:

Jos haluat tilata tarkemman #SynergiaIndeksi Kauppakeskus analyysin, (mukana Redi, Iso Omena, Kaari, Mylly ja Koskikeskus)  #wpsm pyydä tarjous yhdestä tai kaikista kauppakeskukisista.

Pyydä myös oma yksilöity tarjous oman yrityksesi #SynergiaIndeksi mittaroinnista, t. Wiki #wpsm

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #kivijalkakauppa #digikauppa #synergiaindeksi

#wpsm esittää: Verkkokaupan TOP 10 vinkkiä 2019 3.osa: Huolehdi mahdollisimman hyvän kohdentamisen löytyminen some-mainonnassa.

Blogisarja ilmestyy kokonaisuutena kesällä ilmestyvässä ”Verkkokaupan käsikirja 2019” kirjassa. Kirjan kustantajana toimii BoD kustantamo ja kirja tulee myyntiin hyvin varustetuissa kirjakaupoissa ja myös e-kirjana. 

Headcoach Wiki, Billnäs

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa #synergiaindeksi

Amazon verkkokauppa rantautuu Pohjoismaihin, joten oletko valmis ?

Tämä blogi ilmestyi myös Uudessa Suomessa 24.1.2019

 

Toimin liikkeenjohdon konsulttina ja olen viime aikoina työskennellyt paljon verkkokauppiaiden kanssa. Suomessa on juuri päästy vähän eteenpäin ymmärryksessä, miten pitäisi johtaa oman kivi-ja verkkokaupan synergiaa/konversiota ja sitten kuulemme, että Amazon verkkokauppa on rantautumassa tänne. Tätä kirjoittaessa tiedetään että Amazon pitää lehdistötilaisuuden tammikuun aikana, mutta jo nyt on selvillä seuraavaa:

• Amazon on jo avannut kolme datacenteriä Ruotsiin
• Amazon on avannut Amazon.se verkkosivuosoitteen
• Amazon on sopinut merkittävän sopimuksen Post Nordenin kanssa
• Amazon aloittaa logistiikka/datakeskuksien rakentamisen Eskilstunan, Västeråsin ja Katrineholmin alueille lähelle Tukholmaa yhteispinta-alaltaan 25 000 m2
• Lisäksi suunnitelmissa on avata kaksi uutta datacenteriä myös Suomeen Helsinkiin ja Vantaalla
• Amazonin liikevaihto ennustetaan olevan vuonna 2018 233 B$ (177B$ 2017) ja mainosbudjetti vuodelle 2019 4,6 B$!

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle verkkokauppiaalle, joka on juuri oppinut perusasiat konversion käsittelystä, markkinoinnin some-kohdentamisesta ja hakusanaoptimoinnista? Oikeata vastausta ei varmaan ole, mutta varmaa on, että omaa liiketoimintastrategiaa kannattaa alkaa nyt hioa varmuuden vuoksi B-suunnitelman kera.

Kun puhutaan verkkokaupan johtamisesta, kannattaisi ajattelu jakaa kahteen eri kategoriaan; etu ja takapihan ajatteluun. Suurin osa kauppiasta tuijottaa edelleen liian paljon takapihan ajatteluun, johon kuuluu prosessien, logistiikan ja automaation ohjaaminen. Etupihan ajattelun kuuluu taas lohkoketju ajattelun hyödyntäminen, algoritmien polkujen ymmärtäminen ja yleensäkin sosiaalisen median aiheuttama ostopäätöksien digimurros. Ja juuri tässä iso #A on kova sana ehkä juuri uuden A9 (Amazonin aivot) algoritmien hallinnan kautta, jossa valta annetaan kuluttajan käsiin. Tällä A9 iso #A hakee nostetta tuotteen hinnalle, tuotedesingnille ja informaatiolle. Tällöin #A ei olekaan enää pelkkä verkkokauppa-alusta, vaan työkalu brändin kehittämiseen ja tunnettavuuden tehostamiseen. Kysymys tuleekin kuulumaan, onko uusi A9 niin voimakas algoritmien ohjaaja, että se ohittaa hakusanaoptimoinnissa itse Googlen. Jos jatkossa kuluttaja meneekin suoraan Amazonin sivuille, on pelikirja kirjoitettu uusiksi. Ja täytyy muistaa vielä, että #A toimii vain algoritmien kautta, jossa vaikuttaa vain hinta ja suositukset.

Miten jätit eroavat toisistaan:

• Facebook tietää, mistä puhut
• Google tietää, mitä etsit
• Amazon tietää, mitä ostat

Vaikka itse ei olisikaan kiinnostunut Amazonin tulosta, kannattaa sitä seurata juuri konvertoitumisen ja algoritmien hallitsemisen takia. Ruotsissa oli tehty tutkimus, missä vain 5% kauppiaista pitää Amazonin tuloa markkinoille positiivisena. Mutta suurin syy ei ole itse Amazonissa vaan siinä haasteessa, mitä Amazon asettaa kauppiaille:

• Alatko myymään Amazonille?
• Annatko Amazonin hoitaa koko myynnin, logistiikan, laskutuksen ja palautukset?
• Ja ennen kaikkea annatko Amazonin A9 algoritmin kuljettaa oman kauppasi konversiota ja myös kasvattaa sitä potentiaalisesti?

Oikeata vastausta ei ole, vaan jokaisen kaupan pitää arvioida tilanne tällä hetkellä tarkasti. Jopa Ikea tähyilee menemistä mukaan Amazoniin, kunhan siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Jo nyt voi kuluttaja tilata tavaraa Amazonin kevyt version kautta, jolloin logistiikka hoituu Saksasta. Mutta kun/jos logistiikkapalvelut aukeavat Tukholman lähistöllä, toimitusajat lyhenevät dramaattisesti. Peruskysymys kuuluu, kuka omistaa jatkossa asiakasdatan? Lisäksi Amazonilla on oma algoritmien ekosysteemi, jossa ovat SEO, SEM ja heidän oma A9 algoritmi, joka muistuttaa Googlen Adwords algoritmiä. Entä jos tulevaisuudessa juuri tämä A9 tuleekin korvaamaan hakusana optimoinnissa ihmisten hakukäyttäytymisen ja Googlen? Se kun keskittyy pelkästään hinnan ja suosituksien lukemisen, mikä tekee sittä tehokkaan. Ja siitä voi oppia myös oman verkkokaupan konversion tehostamisessa.

Paitsi kauppa-alustana tulee Amazon jatkossa olemaan erittäin suuri mainosalusta, jossa toimivat samat CPC algoritmeihin perustuvat hinnoittelumekanismit kuin Facebookissa ja Googlessa. Tosin Amazon mainonnalla ei ehkä kannata aloittaa, koska ihan ei aina tiedä, miten algoritmien seuranta on rakennettu tai miten se kehittyy. Myöskään pikavoittoja ei kannata lähteä hakemaan vaan rakentaa 12-24 kk strategia. Ehkä ison kysymys jatkossa on, oletko jälleenmyyjä tai tukku. Tämän voi jatkossa kirjottaa oletko Amazonille myyjä vai Amazonissa myyvä? Vähän samanlainen sanaleikki kuin kuljetko taksilla vai uberillä?

 

Mutta millaisia strategioita verkkokaupalla voi olla, leikitäänpä vähän suomalaista verkkokauppiasta:

(ja etenkin sellaista verkkokauppiasta, joka myy kirjoja, elektroniikkaa, vaatteita, kosmetiikkaa tai hammastahnaa)

• ”All in” strategia

 

Yritys harjoittaa vaatteiden myyntiä ja tuottaa vaatteet jossakin halpatuotanto maassa. Yrityksellä on oma suomalainen brändi ja sillä on oma verkkokauppa. Yrityksen strategia 2019 on hakea kasvua viennistä, joten se päättää laittaa kaikki tuotteensa myyntiin #A sivuille. Tuotteiden brändi mielikuva muuttuu yhdessä yössä ja sen tunnettavuus maailmalla kasvaa. Samaan aikaan ison #A valikoimassa on melkein samanlaisia vaatteita puolet halvemmalla, joten hintapaineet alkavat. Mutta samanaikaisesti suomalaisen brändin vaatteiden toimitukset nopeutuvat ja asiakastyytyväsisyys alkaa kasvaa. Samaan aikaan alkaa oman verkkokaupan kävijämäärät tippumaan ja brändin kehittäminen vaikeutuu ja tulee haasteelliseksi. Vaatekauppa kuitenkin luottaa ison #A vetovoimaan ja jatkaa yhteistyötä #A:n kanssa.

• ”50/50” strategia

Suomalainen kirjakauppa on ollut olemassa 30 vuotta ja se on löytänyt verkkokaupasta uuden kasvumahdollisuuden. Kirjakauppa toimii verkossa ja sillä on lisäksi viisi kivijalkakauppaa kauppakeskuksissa. Kirjakauppa on erikostunut suomalaisiin tietokirjoihin ja pohjoismaisiin dekkareihin ja novelleihin. Kirjakauppa lähtee hakeman kasvua ison #A kautta ja päättää laittaa puolet omasta tarjonnastaan myytiin #A sivuille. Kirjakauppa myy sekä suomen-, ruotsin ja englanninkielistä kirjallisuutta. Kirjakaupan tunnettavuus alkaa kasvamaan ja myös kirjakaupan omien sivujen kävijämäärät nousemaan. Kirjat ovat aluksi samanhintaisia kummassakin kanavassa, mutta jonkin ajan päästä etenkin englannin kielisissä kirjoissa alkavat hintapaineet nousemaan ja hintoja on pakko tiputtaa ison #A sivuilla. Suomalaisen kirjakaupan volyymit kuitenkin aluksi tuplaantuvat ja jako tuntuu hyvältä. Puolen vuoden päästä ilmestyy ison #A sivuille ensimmäiset suomenkieliset kirjat, jotka ovat halvempia kuin kirjakaupan oman kanavan kirjat. Kirjakauppa alkaa tehostaa omaa google näkyvyyttä ja kohdentamaan some-markkinoinnin kautta mainontaa, mutta vain oman kanavan kirjoihin. Mixi tuntuu toimivan toistaiseksi.

• ”20/80” strategia

 

Suomalainen kosmetiikka alan yrittäjä on toiminut 10 vuotta ja sillä on hyvin Suomessa tunnettu kosmetiikkasarja. Yrittäjällä on oma tavaramerkki ja sillä on omat verkkosivut. Lisäksi tavaramerkkiä myydään isojen keskusketjuliikkeiden kautta. Kosmetiikkayrittäjää kiinnostaa ison #A tuomat mahdollisuudet, mutta arveluttaa laittaa sinne omia tuotteita hintapaineiden takia. Joissakin tuotteissa on käynyt jo nyt, että oman verkkokaupan tuotteista myydään halvemmalla isojen suomalaisten ketjujen toimesta erikoistarjouksena, joten miten mahtaa käydä #A sivuilla. Yrittäjä päättää kuitenkin kokeilla kolmella erillisellä tuotteella myyntiä #A sivuilla ja niiden myynti nelinkertaistuu saman tien ja kosmetiikkabrändin tunnettavuus alkaa kasvamaan. Samalla tapahtuu mielenkiintoinen ilmiö, sillä ison #A sivuilla alkavat kuluttajat suosittelemaan toisilleen juuri suomalaista kosmetiikkaa. Tämä vauhdittaa edelleen kävijämääriä ja konversiot juuri #A kautta kasvavat. Oman kanavan katehallinta pitää ja ison #A kanavan volyymiturbo alkaa jauhamaan. Yrittäjän ehkä hieman varovainen optimointistrategia näyttää toimivan ainakin toistaiseksi.

 

• ”No way” strategia

 

Yrittäjä on luonut oman ekologisen hammastahna merkin, jossa ei käytetä ollenkaan mikrokuplia. Yrittäjän kaikki arvot pyrkivät ekologisuuteen ja liiketoiminnassa pyritään suojelemaan luontoa tavaratuotteen myynnin lisäksi. Yrittäjä on päätynyt vain tuottamaan eko-hammastahnaa ja jakelu on mennyt lähinnä isojen kauppaketjujen kautta. Omaa verkkokauppa yrittäjä ei ole perustanut, koska verkkokauppa mahdollistaa palautukset, joka lisää kuljetusliikenteen kautta päästöjä, mikä ei sovi yrityksen arvoihin. Yrittäjä seuraa tarkasti myös verkkokauppakeskustelua ja erään konsultin toimesta tutustuu myös ison #A tarjontaan. Jos yrittäjän eko-hammastahna laitettaisiin ison #A sivuille, voisi siitä tulla huikea suomalainen menestystarina. Mutta koska hammastahnaa menisi jatkossa melkein pelkästään verkkokaupan kautta, tulisi hammastahnayrittäjän hiilijalanjälki kestämättömäksi yrittäjän oman strategian mukaan. Sen sijaan yrittäjä lähtee hakemaan hallittua kasvua some-markkinoinnin kautta ja alkaa aktiivisesti nostamaan omaa eko-tarinaansa somessa ja kasvattaa sitä kautta myyntiä +20%. Yrittäjä jää kuitenkin miettimään jatkostrategiaa seuraaville vuosille.

 

Minkä strategian sinä valitset, kas siinäpä pulma, haastaa Wiki #wpsm ?

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa #synergiaindeks

#wpsm esittää: Verkkokaupan TOP 10 vinkkiä 2019 2.osa: Keskity mahdollisimman ison konversion löytämiseen #kaikkikonvertoi

Blogisarja ilmestyy kokonaisuutena kesällä ilmestyvässä ”Verkkokaupan käsikirja 2019” kirjassa. Kirjan kustantajana toimii BoD kustantamo ja kirja tulee myyntiin hyvin varustetuissa kirjakaupoissa ja myös e-kirjana. 

Kysy myös uudesta #wpsm kivi- ja verkkokaupan Synergia-Indeksi mittaroinnista tai pyydä tarjous auditoinnista. Tästä tarinasta löytyy myös puhujaversio #myspeaker ja #speakersforum kautta.

terv.

Headcoach Wiki, Billnäs

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa #synergiaindeksi

#wpsm esittää: Verkkokaupan TOP 10 vinkit 2019 1.osa: Pyri monopoliin ja kokeile jollakin tuotteella monikanavaisuutta

Minulla on pitkä tausta vähittäiskaupan ja myös verkkokauppojen perustamisesta. 30-vuoden uraani on mahtunut kymmeniä kivijalkakauppojen aloituksia ja myös jokunen verkkokaupan kick off. Urani yksi mielenkiintoisimpia vaiheita oli olla mukana avaamassa Autoverkkokauppa.comia, missä yhdistyi kivi-ja verkkokaupan prosessien synergian ymmärtäminen. Arjessa toimin päivittäin konsultin roolin lisäksi perheemme Ratiashop.com verkkokaupan neuvonantajana ja siitä syntyi ajatus, pystyisinkö auttamaan myös muita kauppiaita arjen työskentelyssä.  Aloitan siis 10 osaisen blogisarjan, jossa nostan esiin akuutteja haasteita, mitkä juuri nyt vuonna 2019 ovat kohtaamassa kauppiaita. En ole tekoäly- tai koodausopettaja vaan haluan tarkastella aihetta aidon kauppiaan silmin, miten tehdä omasta kaupasta kannattavampaa ja jolla on myös itsellä kokemusta kauppiaan roolista. Toivon, että viihdytte seurassa. t. Wiki #wpsm

1. Pyri monopoliin ja kokeile jollakin tuotteella monikanavaisuutta

Blogisarja ilmestyy kokonaisuutena kesällä ilmestyvässä ”Verkkokaupan käsikirja 2019” kirjassa. Kirjan kustantajana toimii BoD kustantamo ja kirja tulee myyntiin hyvin varustetuissa kirjakaupoissa ja myös e-kirjana. 

Kysy myös uudesta #wpsm kivi- ja verkkokaupan digimittaroinnista tai pyydä tarjous auditoinnista. Tästä tarinasta löytyy myös puhujaversio #myspeaker ja #speakersforum kautta.

terv.

Headcoach Wiki, Billnäs

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa

#wpsm kevään blogisarja: Kivi- ja verkkokaupan synergian kehittäminen

Liikkeenjohdon konsultti Kari Wikholm aloittaa #wpsm puitteissa uuden blogisarjan, jossa tullaan lähestymään kaupan murrosta ja etenkin verkkokaupan haasteita. Blogisarja tulee kestämään 10 viikkoa ja aihepiirit koskettelevat akuutteja tilanteita, miten hallita kivi-ja verkkokaupan johtamishaasteita. Samalla jokaisen viikon blogi kulminoituu HC Wikin viikon neuvoon parantaa omaa verkkokaupan kannattavuutta.

Blogit ilmestyvät #wpsm kotisivuilla ja niistä tehdään aina linkit eri somekanaviin. Aiheesta on olemassa myös puhujaversiot yhteistyökumppaneiden #myspeaker ja #speakersforumin kautta. Tervetuloa matkalle t. HC Wiki #wpsm

terv.

Headcoach Wiki, Billnäs

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa

#wpsm uusi palvelu: Digimittarointi kivi-ja verkkokaupan synergian kehittämiseen: Synergia-Indeksi

#wpsm liikkeenjohdon konsultoinnin ytimenä on hyödyntää Kari Wikholmin kehittämää kolmimetodia, jossa yrityksen tilaa arvioidaan eri vektoreiden kautta. Jokaisessa yrityksessä on pohjalla jokin liiketoiminta-ajatus, mitä toteuttamaan on palkattu ihmisiä. Ihmiset toteuttavat eri prosesseja sovituin menetelmin ja mahdollisesti yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Etenkin kaupan alalla eri prosessijohtamismalleja on ollut paljon, mutta harvempia malleja, jotka yhdistävät sekä myynnin-, hr- ja kumppanuustoiminnot. Etenkin digitaalisessa busineksessa on hyvin tyypillistä, että johtaminen sokeutuu eri skaalojen välillä ja joskus on vaikea nähdä haasteita eri sektoreiden välillä. Kysymys usein kuuluukin korreloiko kivi-ja verkkokauppa keskenään? Sen takia #wpsm liikkeenjohdon konsultointi perustuu boxin ulkopuolelta tarkasteluun, jossa eri vektorit yksinkertaistetaan ja niille annetaan arvot, josta syntyy Synergia-Indeksi. Arvojen tarkastelun pohjana on #wpsm kehittämä hyvä kaava:

#Wpsm Synergia-Indeksin osa-alueet: ”Fiilis x Tekniikka + Yhteistyö”

Kun lähestytään kivi-ja verkkokaupan haasteita, olen tavannut paljon ongelmia juuri siinä, kumpi on liiketoimintastrategian kannalta tärkeämpi osa-alue. Pitäisikö ensi laittaa verkkokauppa kuntoon ja sitten kehittää kivijalkaa? Entäs, jos kauppa on toiminut jo kauan ja ongelmia ei kerta kaikkiaan nähdä tai ne eivät avaudu?  Mitäs jos yrityksen kauppastrategia voitaisiin yksinkertaisesti laittaa kaavan muotoon ja katsoa sitä kautta, minkä tuloksen yhtälö antaa? Lopputuloksena saadaan yritykselle #wpsm Synergia-indeksi, joka kertoo yrityksen statuksen kivi- ja verkkokaupan strategian toteuttamiselle ja johtamiselle. Indeksi mittaroinnin pohjana voidaan käyttää #wpsm kehittämää Digimittaria, jonka osa-alueet ovat seuraavat:

• Fiilis mittaa ihmisten tekemistä ja life style-vaikutelmaa eri kulmin
• Tekniikka mittaa prosesseja ja eri sovelluksien hyödyntämistä
• Yhteistyö mittaa kaupan yhteistyötä kumppanien kanssa ja sen skaalautuvuutta

Kun yrityksen toiminnot on nyt avattu ja ollaan saatu tietää Synergia-Indeksi, voidaan tuloksen arvoja verrata keskiarvon tuloksin ja saadaan tietoon yrityksen yleinen taso verrattuna keskiarvoon. Jo se auttaa yritystä tekemään havaintoja, onko haasteet ihmisten, prosessien tai kumppanuuksien puolella. Mutta vielä parempaan ajatteluun ja nopeampaan kehityksen päästään, kun omaa Synergia-Indeksi tulosta verrataan johonkin toiseen kivi ja/tai verkkokaupan yritykseen ja syntyy kysymys: Miksi nuo ovat meitä parempia tuossa? Mikä on minun yrityksen Synergia-Indeksi ja miten pääsen seuraavalle tasolle ?

#wpsm synergia-indeksi avulla yritys voi tarkastella yleistä tasoa, miten omat toiminnot ulkopuolisen tahon ”digimystery shopping” tavalla toteutettuna toimivat, mutta useissa #wpsm liikkeen johdon konsultaatio tapauksissa ongelmat ja haasteet ovat olleet syvemmällä joko strategian tai ihmisten johtamisen puolella. Silloin #wpsm on pystynyt auttamaan yritystä syvemmän auditoinnin kautta, jossa on avattu yrityksen:

• liiketoiminta-ajatus
• missio
• visio
• strategia
• tunnusluvut
• swot

Kun tähän on sitten lisätty #wpsm Synergia-Indeksin tulokset, päästään ratkaisemaan isompia haasteita.

#wpsm Digimittaroinnin tuotteet:

• #wpsm Digimittarointi, digi mystery shopping ja Synergia-Indeksi

sisältää yrityksen kivi- ja verkkokaupan mittaroinnin  + tuloksien purku etänä (ei auditointia) + oma indeksi

hinta 280€ + alv 24 %

 

• #wpsm Digimittarointi ja digi mystery shopping + Synergia-Indeksi + auditointi

sisältää kartoituksen, mittaroinnin , auditoinnin ja auditoinnin purun + tulokset

kesto 2 x 4h sisältää fyysiset palaverit + auditointityö

hinta määritellään ja sovitaan erikseen yrityskohtaisesti

 

Kaikista asiakastilauksista tehdään #wpsm konsultti sopimus, joka sisältää työn määrityksen, aikataulun, maksusuunnitelman ja salassapitovelvollisuudet

terv.

Headcoach Wiki, Billnäs

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa

Kivijalka- ja verkkokaupan synergian ikuinen taistelu; kumpi on loppupelissä tärkeämpi?

Helsingissä toiminut My O My vaatebrändin omistaja Pauliina Louhiluoto ilmoitti, että hän lopettaa oman liiketoimintansa. Noin kymmenen vuotta markkinoilla ollut brändi oli saavuttanut merkittävän aseman Helsingin muotiliikkeiden tarjonnassa ja teki myöskin positiivista tulosta. My O My-brändi oli lisäksi päässyt ulkomaisen Fartech-verkkokaupan listoilla ja vienti oli kaksinkertaistanut. Yrittäjä oli kuitenkin taistellut kovia liiketilavuokria ja palkkakustannuksia vastaan ja muuttuva liikekonsepti ei ollut enää sama, mikä oli ollut alkuperäinen strategia helsinkiläisenä butiikkina. Työntekijät käyttivät nykyään aikansa takahuoneessa paketointiin, kun aiemmin oltiin valmiina asiakaskohtaamiseen, tehtiin somistuksia, harjoitetiin sisäänostoja ja kannettiin myyntivastuuta. Ongelman ydin oli positiivinen, mutta tämän yrityksen strategian ulkopuolella. Tässä tapahtui aika harvinainen ja samalla huolestuttava ilmiö eli oma verkkokauppa tappoi rakkaan kivijalkakaupan. Ja tämä ilmiö ei ollut ensimmäinen, sillä vastaavia lopettamisia tai liiketoiminnan myyntejä olivat tehneet Helsingissä jo aiemmin Sofinah, Gaudete ja Nina’s

Ohessa IS:n isompi juttu aiheesta:

https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005959575.html?fbclid=IwAR1nPiYrvTbtRnOY-2_kyqfi6ur0RzS3TEnMUlAcIyjHtN9ftpoPCniEkQw

Päinvastainen tarina löytyy Oulusta, missä lastenvaatteita myyvä yritys Gugguu Kids palkittiin Nuori Yrittäjä 2018 palkinnolla. Yritys on voimakkaasti keskittynyt yhdistämään verkko- ja kivijalkabrändin ja tuonut mukaan myöskin ekologisuuden osana kansainvälistymisstrategiaa. Yritys hyödyntää voimakkaasti somea ja sitä seuraa ig:ssä 36t seuraajaa ja pinterestissä 18t/vk. Vielä ehkä hienompi tarina muotialalta on Bypias, joka toimii tällä hetkellä kahdeksassa maassa ja on keskittynyt tekemään sosiaalisesta mediasta sisäänheittäjän ensin verkkokauppaan, joista sitten lähdetään hakemaan elämystä Bypias-butiikeista. Mielestäni juuri Bypias brändi on oivaltanut parhaiten Suomessa verkkokaupan ja kivijalkakaupan synergian ja saanut ihmiset paitsi tykkäämään tuotteista niin myös fanittamaan brändiä. Bypias brändiä seuraa ig.ssä 27t ja pinterestissä peräti 135t/vk. Oman konsulttipalveluni #wpsm verkko-ja kivjalkakaupan mittaroinnissa Bypias saavutti isoimmat pisteet (mittaroinnin kohteena eri fiilis, tekniikka ja yhteistyö prosessikohdat).

Bypias ja Gugguu Kidsin yhdistävä tekijä on voimakas digitalisaation hyödyntäminen ja kaupan ohjaaminen somen avulla kohti kivijalkaa.

Mutta onko kivijalkakauppojen aika ohi ja taisteleeko kauppakeskukset kuten esim. Redi tuulimyllyjä vastaan? Tuoreimman tutkimuksen mukaan jopa 12% ihmisistä ei pidä hintaa merkityksellisenä verkkokauppa hankinoissa. Samalla tänä vuonna astuu voimaan uusi maksupalveludirektiivi PSD2, joka avaa pankkien rajapinnat kolmansien osapuolien käyttöön. Yksi #wpsm mittaroinnin kohteena tekniikka-osiossa oli juuri maksukanavien määrä, jotka todella monella kotimaisella toimijalla olivat jääneet alle 10 kanavan varaan. Juuri tuo uusi direktiivi tulee tuomaan paljon lisää rajapintaa kehittää palvelua edelleen. Mutta maksutavat eivät vielä tuo yksistään lisää asiakasvirtaa kivijalkoihin ja miten etenkin miellyttäviä kaupunkien keskustoja voitaisiin elvyttää kaupan elämyskohteina? Pitäisikö kauppiaan kuitenkin ajatella verkkokaupan digitaalisen kehittämisen olevan pääteemana, jotta saadaan varmistettua asiakasvirrat kivijalkakaupan puolelle. Ainakin 135t/vk some-seurannalla syntyy halu avata Bypiasin ovi, vaikka muuten brändi saattaisi olla vieras ja ohi omasta kysyntävirrasta.

Isoista pelaajista oiva esimerkki on Ikea, joka on muuttanut omaa liiketila-strategiaa kysynnän myötä. Se aloitti Isossa-Britanniassa avaamalla kaupunkien keskustoihin pienempiä liikkeitä. Päätös lähti liikkeelle asiakkaiden palautteista, jossa yhtiön myymälä koettiin olevan liian kaukana ihmisistä. Suomessa Ikea jätti on päättänyt perustaa Koivusaareen yhdistelmän, missä olisi tavaratalo, liike- ja toimitiloja sekä hotelli. Kun muistaa, että Ikea on myöskin laajentunut mm. rahoituksien puolelle (Ikanobank), alkaa tulevaisuuden synergia kuvio aueta. Jotenkin tämä mixi muistuttaa erään jääkiekkoseuran seuraavaa pyhättöä, jossa jääkiekon lisäksi voisi shoppailla ja myöskin asustella hotellissa. Yksi erittäin tärkeä havainto näissä suunnitelmissa on, että näihin kauppoihin ei ole tarkoitus tulla omalla autolla vaan liiketilapaikat on valittu tarkkaan metron tai muuten hyvien julkisten yhteyksien varrelta. Harva enää muistaa, että Helsingissä autokauppiaat olivat aikoinaan valloittaneet Esplanadin. Siellä oli lähes kymmenen kauppiasta, josta osa on vielä elossa, mutta tällä hetkellä kehäteiden varsilla omissa lasipalatseissaan. Tullaanko joskus näkemään tämän kauppiaskaartin palaaminen ydinkeskustaan?

Varmaa on, että myös kivi ja verkkokaupan kehityksestä tulee mielenkiintoinen vuonna 2019. Tulemme näkemään paljon uusia aloituksia ja samalla myös harmillisia perinteisen kivijalan lopetuksia. Tulemme myös näkemään jättien tulon kaupunkien keskustoihin ja kokonaan uusia elämyskeskuksia.  Lisäksi tulen ennustamaan, että Amazon tulee saapumaan tämän vuoden aikana Suomen markkinoille ja silloin oman brändin, liikkeen tai palvelun pitää sisältää sellaista, mitä muualla ei ole tarjonnassa. Sen jälkeen peli on ihan eri ja pelikirjan säännöt voi tuntua vieläkin vieraammilta. Lopuksi oma ennusteeni tämän vuoden trendeistä sekä verkkoon että lattialle:

Kysy myös uudesta #wpsm kivi- ja verkkokaupan digimittaroinnista tai pyydä tarjous auditoinnista. Tästä tarinasta löytyy myös puhujaversio #myspeaker ja #speakersforum kautta.

terv.

Headcoach Wiki, Billnäs

 

yhteistyössä:

#myspeaker

#speakersforum

#mazhr

#inhunt

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros #verkkokauppa #digikauppa

Auton ostamisen sietämätön keveys

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä julkisti joulukuussa mietinnön, jossa polttomoottoriajoneuvojen käyttö kiellettäisiin vuoteen 2045 mennessä ja fossiilinen polttoainejakelu lopetettaisiin vuonna 2037. Valtionvarainministeriö ilmoitti välittömästi eriävän mielipiteen, mutta on varmaa, että tulevista vaaleista on syntymässä kaikkien aikojen liikennevaalit, jossa tulee olemaan yhtä paljon mielipiteitä kuin puolueita. Ajattelin itse kirjoittaa tämän blogin autokaupan ammattilaisen näkökulmasta, koska kovin vähän on toistaiseksi kuultu alan ammattilaisten mielipiteitä. On tärkeätä, että Suomi kantaa oman vastuunsa ympäristön ja EU:lle antamien sitoumuksien puolesta, mutta realiteetit ja myös markkinavoimat kannattaa ottaa huomioon. Kaikilla tuntuu olevan kova kiire ratkaista päästöongelmat hyppäämällä suoraan sähköautoihin, mutta myöskään tätä norsua ei voi syödä kokonaisena.

Olin muutama vuosi sitten mukana lanseerauksessa erään automerkin ensimmäistä täyssähköautoa ja olimme kovin innostuneita autosta. Kyseessä oli b-segmentin kaupunkiauto, jolla pääsi täyslatauksella lähes 300 km ja hintakin oli saatu alle 50t euroa. Olimme valmistelemassa mittavaa kampanjaa, kun kuulimme Suomen kiintiön olevan kolme autoa. Kysyimme tehtaalta syytä pieneen kiintiöön, meille kerrottiin Norjan saavan 4000 autoa, koska heillä oli latausverkkoalustat valmiina koko maassa muutamien kilometrien välein. Ironista tässä muna/kana kysymyksessä on, että juuri Norja öljyvaltiona oli ensimmäisenä koko Pohjoismaissa laittanut infran kuntoon ja luonut sitä kautta normaalin asetelman markkinalle ja samalla saanut etulyöntiasetelman tehtailta tuoda autoja markkinoille. Kun Suomessa puhutaan koko autokannan muuttamisesta + 800 000 kpl sähköautokantaan, pitää ottaa huomioon Suomen automerkkien asema Euroopan autotehtaiden kokonaismarkkinassa ja myös EU asettamien lakien säädökset. Suomi ei voi yksin päättää vain sähköautojen käytöstä, jos muu Eurooppa ei sitä tue. Tästä voi olla seuraamuksena EU direktiivisakkojen suma, joka ajaa Suomea edelleen kauemmaksi kehityksestä ja hidastuttaa luonnollisen vaihtosyklin tuomia etuja. Lisäksi itse sähkölatausinfra pitää saada kuntoon, tosin sitä tulee tukemaan seuraava autojen sähkölataus-direktiivi, joka astuu voimaan 2025.

Mutta onko itse sähköauto riittävän ekologinen ja pitääkö suoraan tähdätä kohti täyssähköautoja?  Suomalainen etanolipäivityslaitteistoja valmistava Step One Tech Oy oli teettänyt tutkimuksen, jossa todettiin että yli 100kWh akulla varustettu sähköauto tulisi olemaan vielä 10 vuoden päästä suurempi hiilidioksidipäästöjen tuottaja kuin puhdas polttomoottoriauto. Vaalien alla tuntuu olevan kova vimma ajaa keskustelua suoraan ”kerralla kuntoon” ratkaisuun, ottamatta huomioon kokonaismarkkinaa niin päästöjen, saatavuuden, markkinoiden ja ostotavan suhteen. SDP:n Timo Harakka ilmoitti tekevänsä lakialoitteen (27.12 IS), jossa sähköautojen lautauksen verotus tultaisiin vapauttamaan. Tosin samassa jutussa tuntuu menevän koko SDP:n vaalitavoitteet koskien liikennettä sekaisin kuin puurot ja vellit. Kaikkien työsuhdeautojen muuttaminen kerralla sähköisiksi, käyttöedun verotus ja latauksen verovapaus kannattaisi erottaa omiksi keskusteluiksi. Harakka on oikeilla jäljillä siinä, että juuri kun olemme lähteneet liikkeelle kohti vaihtoehtoisen liikkumisen muotoja, verokarhu herää heti verottamaan sähköautojen lautauksen etua alkaen 1.1.2019. Mutta kukaan ei tunnu muistavan, että koko Suomen sähköautokanta on vasta muutama tuhat autoa koko autokannasta. Toinen ajankohtainen positiivinen päätös on taas parlamentaarinen työryhmän esitys, missä vaihtoehtoisille työsuhdeautoille tarjottaisiin porkkanaa autojen hankkimisen yhteydessä. Tätä tukee myös valtion ja autoalan solmima Green Deal sopimus, jossa autoala on sitoutunut itse suosittelemaan ja tukemaan vaihtoehtoisten autojen maahantuontia. Pidän tätä itse tärkeämpänä sopimuksena, joka takaa jatkoissakin sen, että markkinoilla on yleensä tarjolla puhtaampia autoja enemmän.

Työsuhdeautojen hankinnan ohjauksessa päästään nopeammin ohjaamaan hankintoja kohti puhtaampia autoja ja samalla myös autojen vaihtosykli on nopea. Mutta miksi Suomessa on niin tavaton tahto omistaa oma henkilökohtainen auto ja tuodaan mieluummin viisi vuotta vanha diesel-auto ulkomailta, kuin hankitaan vähäpäästöinen hybridi- tai sähköauto yksityisleasingsopimuksella? Ruotsissa yksityisleasingin osuus on noin 50 % koko hankintojen määrästä ja Eestissä on pitkään ollut yli 80 %. Suomessa yksityisleasingin osuus on vain 1 %, joka kertoo koko ongelman ytimen. Suomessa on koko Euroopan vanhin autokanta (jos Kreikkaa ei lasketa mukaan) ja koska autokanta on vanhaa, on auton omistamisen riemu Suomessa käsittämätön. Lisäksi Suomeen tuodaan suhteessa eniten käytettyjä diesel-autoja kuin mihinkään muuhun maahan Euroopassa. Samanaikaisesti Suomessa on ollut ”väliaikainen” autovero, jota nyt ollaan ajamassa asteittain alas kohti muuta EU:n tasoja. Mutta miksi autovero vaikuttaa juuri leasinglaskennan perusteisiin? Syy löytyy alv-veron käsittelyssä, jossa autoveroton hinta sisältää alv:n mutta itse autovero on taas alv käsittelyn ulkopuolella. Kun nyt tällainen auto myydään yksityisleasingin kautta, täytyy tuo autoveron alv-haitta huomioida laskennassa ja kuluttaja joutuu tavallaan turhaan maksamaan liikaa leasingautostaan verrattuna muihin rahoitusmuotoihin. Tämä onkin tuonut markkinoille paljon eri osamaksuun perustuvia tuotteita kuten #uusivuodeksi, Fiksudiili ja Volvo-paketti malleja. Näissä kuluttajalle jää mahdollisuus siirtää päätöstä omistamisen ilosta sopimuksen päätökseen asti, mutta tähtäimessä on silti osittainen auton omistamiseen tähtäävä sopimus. Osamaksu on yleensä kaupan seuraamus kun taas leasing voi olla kaupan laukaisija etenkin toteutettuna verkkokaupan voimin.  Aito yksityisleasing on taas puhdasta kulun vuokraamista, jossa ei ole tarkoituskaan koskaan omistaa autoa. Juuri erityyppiset leasingin verkkokauppa- ja appi-sovellukset ovatkin juuri Ruotsissa nostaneet suosiota ja nopeuttaneet entisestään auton vaihtamaisen sykliä. Ja mitä nopeammin saataisiin tuettua yksityisleasingkauppaa myös Suomessa, sitä puhtaammaksi muuttuisi autoilu itsestään autotehtaiden uusien mallien myötä. Lisäksi turvallisuus parantuisi siinä samassa ja vaihtosykli nopeutuisi. Valitus tuosta Suomen autoveron alv-käsittelystä on tällä hetkellä käsittelyssä Suomen hovioikeudessa ja päätös tulee todennäköisesti sopivasti ennen vaaleja.

Tavoite yli 800 000 kpl sähköisen auton hankinnasta tulee vaikuttamaan myös muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan. Latausverkkoinfran laajuus ja sen vaikutus koko sähköntuotantoon pitää olla kristallinkirkas ennen lopullisia päätöksiä. Liikennestrategia sähköautokysymyksessä ontuu tällä hetkellä yhtä pahasti kuin eri puolueiden yhteistyö virkamiesten kanssa. Lisäksi tuo määrä sähköautoja tulisi tekemään yli puolet autokaupan työntekijöistä työttömiksi, koska sähköautojen huoltotarve on huomattavasti pienempi. Tällä olisi myös dramaattiset vaikutukset eri autokaupan toimintojen kannattavuuteen ja tulisi lisäämään autoalan keskittymistä, yt-neuvotteluita ja konsolidoitumisen vaikutuksia. Autokauppa työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 40000 kansalaista.

Kun puhutaan liikenteen uudistamisesta, pitäisi liikenneloikkaa rakentaa kokonaisvaltaisesti huomioiden koko autotarjonnan repertuaarin mahdollisuudet. Yritysautoissa puhutaan hankintojen ohjurina ns. TCO-laskentaa eli huomioimalla koko elinkaaren kustannukset, päästään parhaimpaan mahdolliseen työsuhdeautoratkaisuun. Tästä voisi ottaa mallia koko autokannan uudistamiseen eli rakentamalla PTCO- mallia (privat total cost of owning), saataisiin aikaan kuluttajan liikennekestävyyden optimointi. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia hankinnan siirtymiselle kohti käytön hankkimista, digitalisaation ja verkkosovelluksien hyödyntämiselle ja puhtaammalle liikenteelle. Lisäksi digitalisaatio on muuttamassa muutenkin ihmisten ostokäyttäytymistä. Viimeisten tutkimusten mukaan muussa verkkokaupassa hinnan merkitys ei ole 12 % mukaan enää merkittävää. Tästä johtuen nyt olisi oikea aika rakentaa yhteisiä auton hankkimisen digi- ja vero-ohjureita, jotka helpottavat auton käytön hankkimista ostamisen sijaan. Myös autojen yhteiskäyttö projektit kaipaavat kipeästi lisää tukea ja markkinointiosaamista lähestyä palvelua koko Suomen kannalta. On vaikea kuvitella, että Pohjanmaan lakeuksilla hirveästi vielä jaettaisiin autoja naapureiden kesken yhteiskäyttömallilla, vaikka Helsingissä Bulevardin eteläpuolella se voi kuulostaa loogiselta.

Professori Vesa Puttonen opasti minua aikoinaan, että autokauppa voidaan laittaa kaavan muotoon ”Fiilis x Tekniikka”.  Nyt ennen seuraavia liikennevaaleja, olisin taipuvainen laventamaan tuota kaavaa muotoon ”Fiilis x Tekniikka + Yhteistyö”.  Ja juuri yhteistyön kautta voimme päätä EU:n meille asettamiin tavoitteisiin ja saada aikaiseksi tarvittava liikenneloikka.

Kari Wikholm, 02.01.2019

Kirjoittaja on pitkän linjan autokauppias, joka on 30-vuotiaan uransa aikana myynyt yli 20 automerkkiä ja tuhansia autoja. Kari on istunut useiden autovähittäisliikkeiden johtoryhmissä ja ollut aloittamassa kahdeksaa uutta autoliikettä ja ollut myös mukana saneeramassa eri ketjuja. Kari kuului AKL:n kehitysriihen, jossa mietittiin digitalisaation vaikutusta autokaupan tulevaisuuteen. Kari on ollut myöskin mukana kehittämässä eri kulun palveluita aina vuosituhannen vaihteesta asti ja nähnyt aitiopaikalta yksityisauton hankkimisen evoluution tarinan. Kari toimii tällä liikkeenjohdon konsulttina oman yrityksen #wpsm parissa.

#wpsm on konsulttipalvelu, joka auttaa yrityksiä myynnin, markkinoinnin ja hr haasteissa digimurroksen aikana. 

kari.wikholm@wpsm.fi

0400884253

#itsejohtaminen #fiilis #tunteet #kompetenssit #prosessi #itseohjautuvuus #digiviestintä #socialselling #henkilöbrändi #digimurros #hr #myynti #markkinointi #crm #tiimityö #yhteishenki #arvostus #johtaminen #exitcase #mazhr #työnmurros