Varustelun haasteet autokaupassa

Autojengin syyskuun aihe: Varustelu

 

Automyynnin prosessissa ollaan edetty tilanteeseen, jossa asiakas on tehnyt autotilauksen ja on aika varustella auto valmiiksi asiakkaalle. Vaikka tämä prosessin kohta on piilossa ainakin asiakkailta, ollaan asiakastyytyväisyyden peruslähteillä. Tässä usein mitataan koko autoliikkeen yhteistyökyky, jonka ainoana tavoitteena on asiakastyytyväisyys näkökohdan maksimoiminen. Joskus pystytään vielä tässä vaiheessa lisäämään kannattavuutta lisämyynnin avulla, mutta usein kauppa on volyymin ja kannattavuuden osalta taputeltu. Isoissa fleet-tilauksien hallinnoinnissa auton myynti saattaa perussopimuksen solmimisen jälkeen olla rutiinia, mutta varustelun hallinta ja ennen kaikkea eri sidosryhmien kanssa toimiminen voi tuoda ylimääräisiä haasteita. Joskus asiakkaat saattavat kilpailuttaa varustelun eri osa-alueet eri toimijoille, jolloin hallinnointiprosessin johtaminen muuttuu täysin.

Ohessa HC:n näkemyksiä eri henkilöiden rooleista varusteluprosessin aikana:

  1. Automyyjä on edelleen vastuussa siitä, että varustelu saa riittävät tiedot asiakkaan tarpeista ja myöskin velvollinen itse vahtimaan prosessin edistymistä. Liian usein näkee, että myyjät ”unohtavat” asiakkaan auton varustelun ajaksi ja siirtyvät seuraavaan asiakkaaseen. Pelkkä kiinnostus varustelun sujumiseen vie jo pitkälle
  2. Varustelun esimies / korjaamopäällikkö on vastuussa koko varustelun sujuvuudesta ja siitä, että varaosalogistiikka ja työnjohto pelaa samaa palloa. Hyvin olennaista on olla mittarit olemassa, jotka mittaavat ennakkotilauksien sujumista, varustelun läpimenoa ja kerralla kuntoon tekemisen tasoa
  3. Varustelijan rooli on tietysti varustella auto sovittujen työmääräyksen mukaan, mutta myöskin informoida välittömästi työnjohtoa mahdollisten haasteiden kohdatessa. Jos viesti ei kulje takaisin työnjohtoon/ myyjälle myöhästymisestä, voi pahimmassa tapauksessa asiakas olla jo tulossa liikkeeseen ja auto voi olla vielä vaiheessa. Yhteinen tahtotila pitää olla selvillä.
  4. Myynti- ja korjaamopäällikön rooli on jatkojalostaa prosessin yhteistyötä ja ennen kaikkea informaation kulkua. Mitä enemmän varustelu saadaan tehtyä omassa autoliikkeessä, sitä helpompi on hallita myös prosessin kulkua. Sillä on myös välitön vaikutus kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.
  5. Autotalon johtaja on loppupeleissä vastuussa varusteluprosessin sujuvuudessa, koska sillä on olennainen vaikutus koko autoliikkeen busineksen sujuvuuteen. Niissä liikkeissä, joissa varustelu on parhaimmassa kunnossa Suomessa onkin sattumalta korjaamolähtöinen autotalon vetäjä.

Laatu ei ole koskaan sattumaa tässäkin lajissa, mutta tämän prosessin kohdan ratkaisee aito tahtotila kehittää businesta ja myöskin johtaa sitä mittareiden avulla. Mitä muuta pitäisi Autojengin mielestä huomioida, jotta ainakin kannattavuutta voisi parantaa ?

Tsemiä varusteluihin ja muistetaan >>> kerralla kuntoon , t. HC

kirjoistus ilmestyi facebookin ”Autojengissä” 9.9.2014

kuvan cr : Auto Polo Services, Coney Isl. 1.1.1910, Library of Congress, Prints and Photographs Division, Washington, D.C. 20540 USA

#wpsm, #autokaupankoulutus, ”työnjohto, #jälkimarkkinointi, #automyynti

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: